Poimintoja Pinterestistä

Värejä ympäristössä, sisustuksessa ja taiteessa

Mielen värit

Meidän oman ryhmän opetuspäivän aiheena oli "mielen värit". Aloitimme päivän presentaatiolla, jossa käsittelimme mm. värien fyysisiä, emotionaalisia ja parantavia vaikutuksia.

Värien parantavia vaikutuksia

Outoja värejä

Päivään kuului kaksi askartelutehtävää, ensimmäisenä jokaiselle jaettin kaksi sanaa (pelko, viha, rakkaus, ilo, suru, ahdistus, kateus jne.) joihin piti etsiä tunnetiloja vastaavia värejä ja tehdä niistä kollaasi paperille.

Ahkerat oppilaat

Kollaasit valmiina

Rakennetun tilan värit

Olin tutor-koulutuksessa Arlan, Markuksen, Antonin & Tomin opetuspäivänä, mutta tässä poimintoja muiden tekemistä töistä.


Tehtävinä oli toteuttaa pienoismallina pahvilaatikoita, puupalikoita, väripapereita ja valoja käyttäen seuraavat tilat:

1. "Tilasarja" 3 peräkkäistä tilaa joiden värejä ja valaistusta muutellaan. 1:50
2. "Tilakokemus" värin vaikutus massaan, rakenteiden keveyteen, rytmiin ja tilan yhtenäisyyteen 1:100
3. Katsomisetäisyyden ja pinta-alan vaikutus värihavaintoon. Sama tila eri mittasuhteilla, 1:25, 1:50 ja 1:100

 

Mieleeni tulee kirkas auringonpaiste keskitilassa ja ikkuna etualalla, mistä tulee luonnonvaloa

Mieleeni tulee hämyinen yötunnelma

Mieleeni tulee kuuma ja kirkas auringonpaiste takatilassa

Mieleeni tulee ltavaloa takatilassa ja upeat heijastuvat valot etualalla

Signaalit, huomioarvo ja erottuvuus

Kaisa, Karo ja Daniela pitivät opetuspäivän signaaleista.
Tehtävänä oli tehdä logo Kipsarille, Meccalalle tai Ravintola Arbianrannalle.

Meidän ryhmälle osui tehtäväksi Arabianrannan logo.

Väritehtäviä: Värisoinnutus & harmonia

Mieti, mitä eri tapoja synnyttää harmonioita (ja epäharmonioita)
Valikoi 3 palettia:
-          analoginen (yhdistävä tekijä)
-          komplementtisuuteen (vastavärisyyteen) perustuva
-          epäharmoninen paletti
kussakin 4-6 väriä, samankokoisia ja muotoisia kappaleita
Tee kolmiulotteinen sommitelmaa (esim avautuva  ”nurkkakuva”) jossa käytät epäharmonista palettia niin että värien määrää ja järjestystä säätelemällä sommitelmasta tulee mielenkiintoinen ja mahdollisimman yhtenäinen ja miellyttävä

Komplementtisuuteen perustuva

Epäharmoninen paletti

Nurkkakuvat

Kuvatila

Tehtävä: Kuvatila ja rikottu / käännetty kuvatila
Tee sommitelma, jossa on luotu voimakas tilavaikutelma (kuvavihjeiden ja värien avulla).
Toteuta sama sommitelma, jossa tilavaikutelma on värejä vaihtamalla tuhottu, muunnettu tai käännetty päinvastaiseksi.

Väritehtäviä: Värien vuorovaikutus

1. Tee sommitelma, jossa on kaksi vierekkäistä taustaväriä ja yksi "liuskaväri". Yksi "liuska"väri näyttää kahdelta (ja muistuttaa mahdollisimman paljon rinnakkaisen värin taustaväriä).

2. Tee sommitelma, jossa kaksi eri väriä näyttää samalta (eri taustavärien ansiosta)

3. Keskenään vaihtoehtoisia tehtäviä:
a) Rajojen pehmeneminen: Tee sommitelma, jossa terävät eri sävyiset värialueet rupeavat (saman vaaleuden takia) pehmenemään ja lähes sulautumaan toisiinsa
b) Värähtelevät rajat: Tee sommitelma, jossa yhtä väri ja taustaväri synnyttävät värähtelevän vaikutelman (värit yhtä vaaleita vastavärejä)
c) Läpikuultavuus kolmen tai useamman värin (kuvitteellinen) läpikuultavuus siten että värit näyttävät kuultavan toistensa läpi


Kuvat on otettu kehnolla kännykkäkameralla, joten värit ovat hieman vääristyneet.. :/

Ylläolevat: Kaksi väriä näyttää samalta

Ylläolevat : Yksi väri näyttää kahdelta

Värähtelevät rajat

Pehmenevät rajat

Väripaperisommitelmat: Sävy, vaaleus, kylläisyys

Sama sävy eri vaaleus

Valkopitoisuus

Harmaapitoisuus

Kylläisyys

Sama sävy

Mustapitoisuus

Vaaleasta tummaan, väripapereista & lehdistä leikellen

Inhokki ja lemppari väriyhdistelmiä

Kuinka aivot käsittelevät värejä

Mind map näköhavainnosta ja aivoista




Tehty yhdessä Henna Palosen kanssa.

Ajatteleva silmä

Mitä luulet - miksi liikkeen (ja tila-aistimuksen) merkitystä näköhavainnolle on kenties aliarvioitu? Huomaatko lukemassasi tai muualla esimerkkejä, joissa liikkeen merkitystä ei edelleenkään oteta huomioon tai voitaisiin huomioida enemmän? Heräsikö sinulle oivalluksia, ideoita tai muuttuivatko käsityksesi liikkeen ja tilan merkityksestä havainnolle? Tai... muotoilulle?

Psykologi James J. Givosin mukaan visuaalinen maailmamme ei koskaan ole liikkumaton ja litteä, vaan se koostuun erilaisista fyysisistä pinnoista, struktuureista ja tekstuureista. Tästä johtuen monet havaintotieteelliset kokeet ovat yhä edelleenkin luonnottomia, koska ne toteutetaan laboratorio-olosuhteissa. Ajatellaankin, että aivoihimme on evoluution myötä kehittynyt  erilaisia, jatkuvasti havaintoja muokkaavia mekanismeja, jotka jäsentävät meille visuaaliset havaintomme. Silmämme ovat alituisessa liikkeessä, ja verkkokalvoillemme ei koskaan piirry mitään staattista kuvaa, vaan näköärsykkeiden virta on jatkuva ja alati muuttuva.

Millä tavoilla kokonainen näköhavainto eroaa verkkokalvolle heijastuvasta kuvasta? 

Havainnoimme ympäröivää maailmaamme jatkuvana kuvavirtana. Näköhavaintomme  muuttuu jatkuvasti, se ei ole koskaan stabiilissa tilassa. Näkökenttämme on kuitenkin rajallinen ja vasta aivomme työstävät havainnon kolmiulottaiseksi. Vaikka emme näe taaksemme, tiedämme mitä selkämme takana on. Aivojemme prosessit ovat siis merkittävässä roolissa, kun jäsennämme havaintojamme tilasta.

Mitä kaikkia erilaisia keinoja on silmällä mukautua suuriin valoisuuseroihin ja miksi näitä mekanismeja kutsutaan?

Kyetäkseen mukautumaan valtaviin valoisuuseroihin silmät ja avoit käyttävät useita rinnakkaisia mekanismeja, joita kutsutaan mukautumiseksi eli adaptaatioksi. Valoisassa iiris supistuu ja hämärässä iiris avautuu muuttaen pupillin kokoa, jotta valoa pääsisi myös silmänpohjan ulommalle alueelle, jolloin kuvan terävyys kuitenkin heikkenee. Lopusta mukautumisesta huolehtivat 4 lisämekanismia: kahdenlaiset reseptorit eli tappi ja sauvasolut, fotopigmentin valkaistuminen, reseptorien adaptaatiot ja ylempien solujen adaptaatio. Sauvasolujen valoherkkyys pimeässä on n. 500 kertainen suhteessa tappisoluihin. Pimeäadaptaation lopussa silmän valoherkkyys onkin 100 000 tuhatta kertaa suurempi kuin päivänvalossa. Fotopigmentin valkaistumisessa silmä mukautuu kirkkaaseen valaistukseen. Tilanne on käänteinen pimeässä, jolloin molekyylit eheytyvät ja niiden absortiokyky palautuu. 

Miten pimeänäkömme eroaa päivänäöstä ja miksi? Onko sinulla kiinnostavia omakohtaisia kokemuksia päivä- ja pimeänäön vaihtelusta?

Siirryttäessä valoisasta hämärään näköjärjestelmämme toiminta muuttuu päivänäöstä pimeänäköön. Täydellinen adaptoituminen pimeään vie noin tunnin. Näköjärjestelmä uhraa väri-informaation, jotta valoisuusinformaatio auttaisi meitä hahmottamaan tilan ja esineet. Havaitsemme myös liikkeen hitaammin ja resoluutio pienenee, jolloin havaintomme muuttuu rakeisemmaksi. 

Kuvat Pinterest

Tehty yhdessä Henna Palosen kanssa.